sunnuntai

Viinapsykoosi on oiva olotila miettiä omaa olemustaan. Olenko eläin vai avaruusolio? Tulin siihen tulokseen että olen eläin, vaikka olemmekin lajina käyneet rakkaan maapallomme ulkopuolella. Vaikka ihminen onkin sisäänpäin sulkeutunut olento päästää tämä meidän suomalaisten ikioma koskenkorva Homo georgicuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Homo_georgicus) valloilleen, hetkellisesti aivojen koko supistuu ja toimimme täysin vaistojemme varassa. Pystymme mitä uskomattomiinkin urotekoihin naaraan huomiota tavoitellessa. Koska mekin olemme vain eläimiä emme osaa hallita tätä kuningas alkoholin käyttöä. Liika on liikaa ja liian vähän on liian vähän. Missä menee raja? Onko se hetki ennen sammumista vai hetki ennen puheen sammaltamista? Ja kuinka naaraaseen tehdään vaikutus? Mitä naaraalle pitäisi sanoa? Pitäsikö näille ihmeellisille olennoille puhua esimerkiksi politiikasta? Ei helvetissä sanon minä! Ihan vain sen takia että omat päätelmäni voivat kuullosta järissään olevan ihmisen korvaan aivan liian utopistisilta ja tärähteneiltä. Vielä ei ole osastolle menemisen aika! Tosiasiahan on se että naaras tavoittelee uroksen tavoin vain omaa etuaan. Jos se ei ole mielihyvää se on rahaa jota urokset suoltavat näille hallitsevan elimen hallitsijoille kuin afrikan lapsisotilaat ak47 kuteja kristittyjä kohti.( OISPA KALJAA ) Eläimen tavoin myös ihminen on kykenevä tappamaan laijtovereitaan. Sota on hyvää bisnestä uskonnon tavoin! Nyt tekstin kirjoittaja tajuaaa oman sekavuustilansa ja lähtee ostamaan olutta. Ei tästä näin vain yli päästä. En lue tätä tekstiä. laitan kuvan loppuun. peace to my niggas who are suffering as horryfying hangover as i am!

sincerely yours j-thug